KUMMIT


Mika Anttonen

Energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja ST1

kummiksi, koska hankkeen taustaseurat ovat lähteneet rohkeasti parantamaan pääkaupunkilaisten hyvinvointia.

LuisteluAreena tuo lisäarvoa pääkaupunkiseudulle


Taustaa

Seurojen toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, ja tuhannet pääkaupunkilaiset antavat työpanoksensa urheiluseurojen hyväksi. Tilastokeskus on laskenut vapaaehtoisuuden arvon rahana koko Suomessa ja päätynyt yli 1,6 miljardiin euroon vuodessa. Kyseinen summa on merkityksellinen, oli sitten kyseessä kilpa- tai harrasteurheilu.

Valitettavasti vapaaehtoistyö ei riitä, vaan on myös etsittävä urheilulle tukijoita. Yritykset ovat kiristäneet maailman taloudellisen tilanteen johdosta rahavarojaan. He odottavat parempaa vastinetta, ja pelkkä näkyvyys ei enää riitä.

Pääkaupunkiseudun urheiluseurat eivät kuitenkaan ole antaneet periksi. Urheiluseurojen mahdollisuudet perustuvat pitkään historiaan. Seuroilla on lähikosketus pääkaupunkiseutulaisiin (kuten HIFK:lla jo vuodesta 1897) jopa yli sukupolvien ollaan tukemassa omaa seuraa.

Kummiuteni

Minä olen lähtenyt LuisteluAreena hankkeeseen kummiksi, koska hankkeen taustaseurat ovat lähteneet rohkeasti parantamaan pääkaupunkilaisten hyvinvointia. Toivoisin että muutkin jotka voivat hankkeelle antaa tukea, näin tekisivät.

Näen että jos pääkaupunkiseudun urheiluseurat menettävät toimintaedellytyksiään, seuraukset näkyvät heti pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden heikkenemisenä. Uskon myös että yrityksillä on suuri mahdollisuus hoitaa vastuullisuustyötään urheiluseuran ja LuisteluAreenan kautta. Yritykset voivat suunnata tukensa kohdennetusti juuri LuisteluAreenalle. Näin yritykset elävöittäisivät toimintaympäristönsä yhteisöä ja omien työntekijöidensä ja heidän perheidensä viihtymistä pääkaupunkiseudulla.

Hankkeen urheiluseurat luovat lisäarvoa alueelleen, joka luo vähintäänkin taloudellista, toiminnallista, emotionaalista, symbolista ja sosiaalista arvoa.

Mahdollistetaan yhdessä LuisteluAreenan rakentaminen!

Mika Anttonen


Teemun mietteitä...

Suomessa on yli 200 jäähallia. Se on Suomen kokoiselle maalle todella paljon ja onkin hienoa, että jääkiekolla on olosuhteet kunnossa. Olen päässyt itse nauttimaan näistä loistavista olosuhteista läpi koko urani juniorista aina ammattilaisjääkiekkoilijaksi asti. Olen pelannut useita lajeja nuorena jääkiekon lisäksi, kuten jalkapalloa ja salibandya. Näissäkin lajeissa sain pelata aina hyvissä olosuhteissa. Neljäs lajini jääpallo tekee tähän listaan poikkeuksen. Voitin junioreissa kaksi suomenmestaruutta HIFK:n paidassa, mutta olosuhteet vaikutti oleellisesti lajin mielekkyyteen vaikka pelistä tykkäsinkin kuin hullu puurosta. Muistan hyvin yhden SM-turnauksen Mikkelissä mikä meni aikanaan käytännössä pilalle, koska lunta oli kentällä jatkuvasti niin paljon, että ei meinannut palloa nähdä.

Meidän urheilukulttuurimme Suomessa on valitettavasti kovinkin eri arvoistunut. Siinä missä jääkiekkoilijalla on käytännössä aina mahdollisuus hyviin halliolosuhteisiin niin kovin monella on toisin. Ruotsissa on vähän laskentavasta riippuen yli kymmenen jääpallohallia ja Venäjältä löytyy kuusi hallia. Suomessa ei ole vielä yhtään. Emme voi tarjota ensimmäistäkään läpi vuoden harjoitus- ja kilpailupaikkaa jääpalloilijoille tällä hetkellä.

LuisteluAreena jääpallolle ja eri luistelulajeille on suunnitteilla Helsingin Malmille samalle tontille mihin hyvä ystäväni edesmennyt Marko "Vauhkis" Vauhkonen yritti saada suomalaiselle pyöräilylle ensimmäisen sisävelodromin. Olen intohimoinen pyöräilyn ystävä ja yksi unelmistani Vauhkiksen tavoin on saada Suomeen ensimmäinen sisävelo, joka palvelisi todella isoa lajikirjoa ja urheilijoita. Olen urheilun suhteen kaikkiruokainen ja olen enemmän kuin hyvilläni kun sisävelolle suunniteltu paikka on tulossa nyt LuisteluAreenan käyttöön. Tontteja löytyy varmasti lisää jatkossa, kun alamme Suomessa antamaan mahdollisuuden myös isommalle lajikirjolle. Näen Luisteluareenan hyvänä avauksena myös sisävelon suhteen. Antaa uskoa myös sille hankkeelle.

Teemu Ramstedt lyhyesti:

Ramstedt aloitti jääkiekon 6-vuotiaana TJV:ssä ja siirtyi 9-vuotiaana HIFK:hon pelaten lopun junioriputken seurassa. Hän voitti joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin C-juniorikaudellaan 2002-2003, B-juniorikaudellaan 2003-2004 sekä maalipörssin toisella B-juniorikaudellaan 2004-2005. Hän voitti B-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2005 ja C-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2003. Kaudella 2005-2006 Ramstedt voitti tehoilla 19+30=49 koko A-nuorten SM-liigan runkosarjan pistepörssin.


Kaudella 2017-28 HIFK:n riveissä jääpalloa

Ramstedt pelasi kaksi ottelua (Veiterä, Botmia) Bandyliigaa, ennen siirtymistään Lukon jääkiekkojoukkueeseen. Hän pääse heilauttamaan maaliverkkoa ottelussa Botnia-HIFK.

SHL-Liigassa 1 kausi, yhteensä 36 ottelua, 6 maalia, 14 syöttöä, 20 pistettä, ja 46 jäähyminuuttia.

KHL-Liigassa yhteensä 16 runkosarjaottelua tehoilla 2+4 ja playoffeissa 15 ottelua tehoilla 3+5. (tilanne 9.9.2016)

Suomen A-maajoukkueessa Ramstedt on pelannut yhteensä 14 ottelua tehopistein 1+3=4. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä vuoden 2012 Karjala-turnauksen avausottelussa 7. marraskuuta Venäjää vastaan.

Teemu Ramstedt

Jääkiekkoilija

Kummiuteni tässä hankkeessa on minulle suurin kunnia!


Minua pyydettiin kummiksi LuisteluAreena hankkeeseen enkä voi kuvitella tällä hetkellä montaakaan suurempaa kunniaa suomalaisessa urheilussa kuin tässä mukana oleminen. Halli tarjoaa loistavia harjoitus- ja kilpailupuitteita usealle eri lajille ja seuralle, joka edistää hienosti meidän urheilukulttuuriamme. Kun Luisteluareena aikanaan nousee Malmille niin se ei ole minun ansiotani. Silti, jos olen voinut edes pienen eleen tehdä ja tukea monien ihmisten loistavaa uurastusta suomalaisen urheilun eteen niin sen vaivan olen valmis näkemään. Toivonkin, että mahdollisimman moni antaa tukensa hankkeelle sen maaliin viemiseksi. Sen ovat nämä lajit ja urheilijat todellakin ansainneet.

Teemu Ramstedt

SM-Liigassa 13 kautta, yhteensä 527 ottelua, 85 maalia, 222 syöttöä, 307 pistettä, ja 140 jäähyminuuttia. Ramstedt voitti myös kevään 2016 pudotuspelien pistepörssin tehoilla 5+13=18. Hänen tehopistemääränsä oli HIFK:n seurahistorian yhden kauden pudotuspelien ennätys, jota pitivät hallussaan yhden pisteen vähemmän tehneet Matti Hagman (1983) ja Jan Čaloun (1998). Ramstedt voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Hänet valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.


Veikko "Vetsa" Niemikorpi

Jääpallolegenda, Pro Urheilu -palkinto

kummiksi yksinkertaisesti sen takia, että Etelä-Suomessa ei enää ole kunnon talvikelejä

Kummiksiksi kutsu oli kunnia asia

Lähden mukaan hankkeen kummiksi yksinkertaisesti sen takia, että Etelä-Suomessa ei enää ole kunnon talvikelejä ja jääurheiluseuran kannalta olisi välttämätöntä, että saataisiin kunnon olosuhteet niin jääpallon, pikaluistelun kuin muunkin luisteluharrastuksen harrastamiseen. Kaikki saisivat hyvät ja tasalaatuiset olosuhteet (viikosta - toiseen)! harjoitella ja pelata tai muuten vain luistella, sillä luistelu on erinomainen tapa hankkia ja ylläpitää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä yllä.

Veikko Niemikorpi

Veikko Niemikorpi (numeroina)

Veikko Niemikorpi (s. 20. lokakuuta 1948)
Pro Urheilu -palkinto 2014

Seurat: OPS, OLS ja HIFK. SM-sarjan maalit: 692 maalia. Tilastoituja maalisyöttöjä hän keräsi 167.

SM-sarjan maalikuninkuuden: 1975, 1978, 1979, 1982, 1985 ja 1986 SM-sarjan pistepörssinvoittaja: 1979, 1983, 1985, 1986, 1988 ja 1989.

Suomen mestaruudet: 3, valmennuksessa muutama lisää..

Maajoukkueessa Niemikorpi pelasi 106 maaottelua, joissa hän viimesteli 63 maalia.

Ensimmäisenä suomalaisena jääpalloilijana 100 A-maaottelun rajan 1982. Jääpallon MM-kisoissa hän saavutti kuusi MM-pronssia vuosina 1969-1979.

Hänet valittiin vuoden jääpalloilijaksi 1978. Urheilulehti valitsi hänet vuonna 2008 Suomen kaikkien aikojen kolmen parhaan jääpalloilijan joukkoon.

Niemikorpi jatkaa edelleen HIFK:n organisaatiossa niin edustuksen, naisten kuin junioreiden maalintekovalmentajana.


Tukensa hankkeelle antavat myös eri maiden liitot..

Ruotsin Jääpalloliiton kirje
Ruotsin Jääpalloliiton kirje